lauantai, 25. lokakuu 2014

Homeinen talvi ja kiinalaiset kummitukset

Lumi tuli ja sit se suli. 
Tajusin että mun talvikamppeet ovat meidän homesaastuneessa asunnossa eikä mulla ole talvikenkiä tässä väliaikaisessa hiirenpierun kokoisessa asunnossamme. Pitää siis raahata luut homeasuntoon ja etsiä talvikengät ja toivoa että kaikki eivät ole pilalla. Tuulettaa ne hyvin ja putsata...jotenkin. 


Edelleen kipuilen, ympäri kroppaa, kipu vaihtaa vain paikkaa. Välillä silmät kutiavat ja melkeinpä koko ajan punoittavat. Kuiva yskä jota on jatkunut...jo todella pitkään. Aamuisin tuntuu että kurkku on karhea ja sellainen olo niinkuin tulisi kipeäksi, mutta ei tule. Väsyttää koko ajan ja kaikki asiat vaatii hirveitä ponnisteluja.

Aloitin vitamiinin amppauskuurin, toivon sen hiukan antavan potkua tähän olotilaan ja jos niistä saisi lisäenergiaa tähän aina ankeaan ja ahdistavaan vuodenaikaan. Tänään jopa pitkän tauon jälkeen uskaltauduin salille, nyt kun on ollut kaksi kuumeetonta päivää takana. Reeni meni vähä nii ja näi, mutta kävinpä kummiskin. Se ainakin hetkeksi piristi. 


Eilen homevaurioituneessa asunnossamme oli isännöitsijän määräämän yrityksen suorittama kosteusmittaus wc:ssämme. Emme mieheni kanssa ihan täysin ymmärrä sen mittauksen tarpeellisuutta, koska hometta on jo löytynyt asunnostamme.Ei ollut ollut kosteutta. Tämä toki on hyvä, koska se puoltaa sitä että kosteus seinien rakenteisiin ei ole tullut ainakaan sisäpuolelta. Mieheni kysyi mittaajalta että "varmasti huomasit pahan hajun asunnossa?" . Tällä hän viittasi siihen homeen/sädesienten hajuun , joka asunnossamme oli. Kosteusmittaaja tähän tuumasi että "Ei täällä maakellari haise, mutta joku täällä haisee. Niinku sellanen ku kiinalaisten asunnossa haisee kun ne tekee ruokaa". Anteeksi. MITÄ VITTUA? Tästäkö saamme sitten virallisen raportin? Asunnossa haisee kiinalaisten kodille. Ottaen huomioon että emme ole asunnossa yli kuukauteen ollut, niin emme siellä kyllä ole kokkaillukkaan että mikähän ihmeen kommentti tuokin nyt oli. Meiän asunnossa taitaa olla kiinalaisia kummituksia. Pitääpä alkaa vaatii niiltä vuokraa jos siellä kerran majailevat.

Ja siis nämä kummalliset syytökset joita olemme saaneet , niin eihän tämä ollut ensimmäinen. Meitä on syytetty siitä, että emme osaa kuivattaa pyykkejä oikein, niitä ei kuulemma saisi kuivattaa asunnossa sisällä , koska niistä menee kosteutta seinien rakenteisiin. Meillä on myös ollut liian paljon tavaraa asunnossa, josta johtuu huono ilmanlaatu . Sekä ehkä oma henk.koht suosikkini oli se kun viereisen rapun naisella(joka on seinänaapurimme ) oli alkanut ammoniakki haisemaan vasta remontoidussa vessassaa niin hallituksen puheenjohtaja ilmoittaa meille että meiltä menee wc:n hormien kautta kissankusen haju naapurin vessaan. Noh siis meillä on kaksi sisäsiistiä leikattua kollikissaa, joiden hiekat siivotaan joka päivä monesti päivässä. Ja tiedän 100% varmuudella että meillä ei kissankusi haise. Ja jos tämä teoria pitäisi paikkaansa, niin kun vessassa käy paskalla niin menisihän se paskankin haju sinne naapuriin samaisesta hormista. Voi elämä näitä ihmisiä.


Pieni luova kirjoitustauko kun ranteita alkaa pakottaa.

Kävinpä tässä upottamassa asunnostamme tuotuja vaatteita etikkaliemeen , kuumaan veteen ja laitoin ne saunaan. Annan niitten olla kuumassa saunassa jonkin aikaa ja sitten pesen ne  nyrkkipyykkäilemällä. Toivon että edes osa olisi sellaisia jotka ei ole pilalla. Saapa nähä.


Ja eikun kohti parempaa huomista! :)

keskiviikko, 22. lokakuu 2014

Jaksaminen koetuksella

Särkee. Kolottaa. Tuntuu että jokainen hengityksen veto sattuu keuhkoihin. Nivelet huutaa hallelujaa ja tuntuu että olen täysin voimaton. Lämpöilyä on jatkunut jo kohta kolme viikkoa, eikä loppua näy. Astmaoireeni ovat pahentuneet yhtäkkiä, lääkäri totesi vain että semmoista se on . Käsissä on puutumisen merkkejä, tätäkin tekstiä kirjoittaessani joudun pitämään taukoja jotta puutuneet ja kipeytyneet ranteeni jaksavat jotenkin tätä tekstiä tuottaa. En tiedä enää mistä kohtaa en ole kipeä. 

Lääkärissä naurettiin kun puhuin  mahdollisesta homealtistumisesta. Onhan minulla kummiskin terveystarkastajan raportti jossa mainitaan "asunnossa selkeä terveyshaitta" sekä mikrobiviljely , josta paljastui seitsemän eri homelajiketta sekä sädesieniä satoja tuhansia yli sallittujen rajojen. Puhumattakaan miljoonista bakteereista joita asunnostamme löytyi.

Olemme mieheni kanssa homepakolaisia. Kuukausi sitten muutimme väliaikaisasuntoon, jossa olen ollut "terveenä" alle puolet ajasta. Perussairauksiini kuuluu rasitus-ja infektioastma, joka ei ole näin pahasti oireillut 15 vuoteen. Siltikään lääkärit eivät  myönnä että olisin homeesta sairastunut. Epäilevät minun olevan luulosairas tai päästäni vialla.

Sairastuin noin kolme viikkoa sitten kurkunpään tulehdukseen,  ääni lähti kokonaan ja hengenahdistus oli voimakasta. Tuli myös silmätulehdus sekä mukana tuli voimistuneet lihas - ja nivelkivut. Nyt syön antibioottia sekä kortisonia sekä suun kautta voimakkaampia astmalääkkeitä. Vointini on heikko, en jaksa mitään. Hengästyn tiskaamisestakin. Olen myös henkisesti poikki, tuntuu että voimia ei ole, ei sitä vähääkään. Eikä kukaan lääkäri ole ottanut  minua vakavissaan. Rehellisesti pelkään terveyteni puolesta.


Muutin mieheni luokse tammikuussa 2014 ja ensimmäiset "kummalliset" oireeni alkoivat huhtikuussa. Verenpaineeni laski sekä monta viikkoa kestänyt huimaus vei työkyvyn joksikin aikaa. Lääkärissä tämä meni stressin piikkiin. 
Huimaus helpotti, niin minulla alkoi virtsaamisoireet; virtsatietulehdukset sekä lisääntynyt vessassakäynti. Jouduin monta kertaa yössä käymään vessassa. Muita oireita oli jatkuva väsymys, silmien kutina ja kirvely, nenän tukkoisuus, hajuaistin lasku, nivelkivut sekä kesällä huomasin hengästyväni kävellessäni kahdet rappuset ylös. Sen verran pitää kuitenkin mainita että aikaisemmin olin pystynyt juoksemaan 7 kilometrin lenkkejä sekä käymään salilla. Enkä ole vuosikausiin astmallani oireillut, muutakuin pahojen flunssien yhteydessä. Kun aloin pyöräillessä hengästymään, tiesin että jokin oli pielessä. Ja niinhän olikin.

Asunnossa oli edellisenä vuonna tehty jo korjauksia löytyneen homeen takia, ja meille uskoteltiin että korjaukset ovat tehty oikein , että home olisi poistettu. Sisäilmatutkimuksessa ei havaittu sisäilmaongelmaa, ja me luotimme tähän. Nyt myöhemmin  meille onkin selvinnyt että tehdyt tutkimukset olivat ihan turhia ja vääränlaisia, koska asunnosta oli jo löytynyt hometta. Toimenpiteet olisivat pitäneet jo alunperin olla radikaalimmat. Noh, me emme tätä tienneet vaan uskoimme alan "ammattilaisiin". 

Kesällä huomasimme että vaatteemme olivat alkaneet haista. Pyykkejä kun kuivatti sisällä, ne eivät ensinnäkään kuivuneet päivässä eikä kahdessa vaan vähintään kolme päivää meni että ne kuivuivat edes jotenkin. Ja ne HAISI ummehtuneelle , sellaiselle tunkkaiselle maakellarille. 

Kun taloyhtiön toimesta ei oltu kauheen innokkaita lähtee tutkimaan lisää, niin mieheni palkkasi omakustanteisesti homekoirat ja nämä merkkasivat kolme huonetta, kaksi näistä oli niitä huoneita jotka oli jo alkuvuodesta "korjattu" kaasutiiviiksi. Tämän jälkeen asunnossa kävi terveystarkastaja joka tuumasi korjaustöiden olleen vääränlaiset ja vaati perusteellisempia korjauksia. 


Nyt, olemme kuukauden asuneet pois homeen saastuttamasta asunnostamme. Kuvittelin että terveempi elämänjakso alkaa, mutta tuntuu että olen tälläkin hetkellä melkein kipeämpi kuin mitä asunnossa ollessani. Mieheni on myös sairaana, oireilemme lähes samalla tavalla. Hänellä epäiltiin lääkärikäynnillä alkavaa astmaa ja on menossa jatkotutkimuksiin. 
Odotamme , että kuinka homeasuntomme käy. Siellä on aloitettu korjaustyöt, mutta taloyhtiö ei ole kovin halukkaana tässä mukana. Syy tähän homevaurioonhan löytyi siis talon ikkunoista. Ikkunapellit ovat liian suorat joten vuosikymmenien saatossa vesi  ja lumi on jäänyt seisomaan ikkunapellille ja ajan saatossa rappeuttanut ikkunakarmit ulkopuolelta niin että ne ovat haurastuneet ja vesi/lumi on päässyt sisään seinän rakenteisiin. 
Tämähän on maalaisjärjelläkin ajateltuna sellainen vaurio että taloyhtiölle se kuuluu, mutta yhteistyö taloyhtiön kanssa ei ole ihan mutkatonta ollut ja olemme joutuneet palkkaamaan myös asianajajan. 
Tilanne on hermoja kiristävä ja niin stressaava että sekin varmasti tätä vointia huonontaa. Tuntuu että olemme loukussa. 
Todennäköisesti koko omaisuutemme on pilalla, puhumattakaan tästä terveydestä.

Paistaahan se aurinko risukasaankin , mutta kun ei o niitä risujakaan.